tiistai 9. heinäkuuta 2024

Lempikahvisi sulle sekoitan, osat 16-18

Moikka!

 

16. (150) 

Thor jaksoi yhä innostua jokaisista treffeistä, vaikka he olivat olleet yksissä jo puoli vuotta ja Lokikin oli jo myöntänyt heidän seurustelevan. Ja mikäs oli innostuessa, kun omat tunteet vaikuttivat vain syvenevän koko ajan, Thor ajatteli vetäessään siistiä collagea päälleen. He tapasivat baarissa, joka oli yksi Lokin lempipaikoista. Thor tervehti puristamalla hellästi poikaystävänsä kättä. 

”Hei, kulta”, hän sanoi matalasti saaden palkakseen hymyn. 

Loki ei pitänyt itseensä kohdistuvista julkisista hellyyden osoituksista ja Thor oli selvästi keksinyt häntä miellyttävän tavan välttää niitä. ”Hei sinullekin komistus.” 

Thorin sydän hypähti, kun hänen rystysiään silitettiin vastineeksi. ”Tilasitko jo minulle?” 

Loki pyöräytti päätään niin, että muutama hius karkasi otsalle. ”En. Saat ihan itse päättää mitä juot.” 

Thor irvisti osoittaakseen, että vitsi oli huono ja tilasi oluen. He jäivät juttelemaan ja istuskelemaan baaritiskille, koska pöydissä oli melko täyttä. Jonkin ajan kuluttua Thorin oli lähdettävä vessaan. Loki opasti hänet sinne käden heilautuksella ja rakastavalla kehotuksella tulla mahdollisimman pian takaisin.

 



17. (300) 

”Eikös siinä ole Loki?” 

Loki oli ollut niin keskittynyt juomaansa, ettei ollut huomannut tiskille tullutta miestä. Ja katsoessaan toivoi, ettei olisi huomannutkaan, sillä Roy Perryn hän nyt viimeiseksi halusi tavata. 

”Lomalla vai businessreissulla?” Perry jatkoi ärsyttävästi, kun ei saanut vastausta. 

”Minä asun Nykissä”, Loki murahti jäätävästi. Hän ei aikonut keskustella entisen high schoolinsa yhden suurimman kusipään kanssa. 

”Sun kaltaisille on täällä hyvät olot.” Loki irvisti avoimesti Perrylle, jonka kasvot pysyttelivät iloisina kuin tämä olisi lausunut suurenkin kohteliaisuuden. ”Sulla onkin jonkun juoma vahdittavana. Vai oletko sä alkanut tykkäämään oluesta?” 

Loki puristi vapaan kätensä nyrkkiin niin, että kynnet pureutuivat ihoon. ”Ei kuulu sinulle”, hän sihahti hampaidensa välistä. 

Samassa hän huomasi Thorin palaavan. ”Saimmeko me seuraa?” hän kysyi päästyään tarpeeksi lähelle. 

”Emme. Perry tuli vain sanomaan hei”, Loki sanoi myrkyllisesti. 

”Roy Perry”, Perry sanoi ojentaen kätensä Thorille. ”Vanha kunnon Loki näyttääkin löytäneen itseään parempaan seuraan.” 

Ilmeenkään värähtämättä Thor kiersi ensin toisen kätensä Loki lanteille ja kätteli sitten toisella Perryä. ”Thor. Lokin poikaystävä. Hauska tavata Lokin vanhoja tuttuja.” 

Perryn ilme oli näkemisen arvoinen, sillä tämä punastui, meni vaikeaksi ja läksi mumisten jotain kavereidensa luo palaamisesta. Lokin sydän hakkasi. Thor otti kätensä pois hänen ympäriltään ja istui takaisin penkilleen kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunut. 

Kukaan ei ole koskaan tehnyt minulle näin, Loki ajattelin kiihtyen koko ajan lisää. ”Voidaanko lähteä? Minua ei enää huvita olla täällä. Mennään vaikka minun luokseni.” 

Thor puristi hänen polveaan. ”Toki, mutta ei meidän tuon takia tarvitse…” 

Loki keskeytti hänet katsellaan. Hän ei halunnut käydä taistelua Perryn paskapäisyyttä vastaan tänään, kun sielu oli alkanut janota jotain muuta. Thor taisi ymmärtää, sillä lähti kiltisti seuraamaan, kun Loki harppoi narikan kautta ulos. Loki nappasi taksin lennosta ja he ajoivat hänen osoitteeseensa. Hän kietoi hississä kätensä Thorin kaulan ympärille ja alkoi imeä toisen huulia niin makean syvästi, ettei taatusti jäänyt epäselväksi, mitä hän halusi.

 



18. (300) 

Thorin oli vaikea pysyä tapahtumien vauhdissa. Äsken he olivat vielä olleet baarissa ja nyt he seisoivat Lokin asunnon eteisessä suutelemassa kiivaasti. Toisen kädet olivat jo hänen vyönsä soljella, kun hän onnistui toppaamaan tämän. 

”Oletko aivan varma?” 

Loki pysähtyi kuin olisi itsekin vasta tajunnut, miten pitkälle oli menty. Tämä loi Thoriin niin pehmeän katseen, että hänen sydämensä suli heti. 

”Olen minä. Sinä olit tuolla minun puolellani sitä idioottia vastaan. Kyllä, varma”, Loki vastasi hiljaa. 

Thor silitti mustia suortuvia. ”Tietysti minä tein niin”, hän ynähti kaunismuotoiselle korvanlehdelle. 

Loki painautui häntä vasten ja antautui hänen innokkaiden huuliensa hyväilyille. Notkeat sormet kilauttivat vyönsoljen auki. Thor tunsi, kuinka toisen peukalot hivelivät alavatsaa juuri alushousujen vyötärönauhan yläpuolelta. 

”Ota ne pois. Ne ovat vain tiellä, vaikka… emme… emme tekisikään mitään erityistä”, hän huokasi suukkojen välistä. 

Loki vaikutti empivän. ”Jos riisut ensin minut? Ja sen jälkeen, jos vielä haluat…” 

Thor hymyili kaulankaarelle. Hän oli vienyt kätensä puristelemaan Lokin pakaroita. ”Ei, rakas, sillä siinä tapauksessa me olemme alta aikayksikön lähimmässä paikassa, johon pääsee vaakatasoon ja minä panen sinua.” 

Lokin vartalon läpi kävi väristys ja Thor pelkäsi jo sanoneensa liikaa. Hänen kohottaessaan katseensa vihreisiin silmiin, niissä oli kuitenkin lämpöä. 

”Haluaisin edetä hitaasti. Ja ettemme panisi vielä tänä yönä, jos sinulle sopii”, Loki kuiskasi silittäen samalla hänen boksereidensa kohoumaa. 

”Kunhan saan suudella ja hyväillä sinua”, Thor vastasi käheästi. 

Hän nautti ja kärsi jokaisesta rauhallisesta liikkeestä, jolla Loki riisui hänen vaatteensa. Itse hän napitti vapisevin käsin tämän kauluspaidan auki heidän käytyään sängylle. 

”Voisitko koskettaa minun…”, Loki ynähti johdattaen hänen kämmenensä farkkujensa vetoketjulle. 

Thor tunsi sormiensa kömpelyyden eikä asiaa auttanut yhtään se, että Loki tutkiskeli samalla hänen poskiensa sisäpintaa kielellään. Vetoketju kuitenkin aukeni ja kohta toinen huohotti hänen suuhunsa. Loki oli puskenut lähelle ja ujutti vielä oman kätensä hieromaan Thorin kovettunutta kalua. He olivat niin vielä pitkään lauettuaan toisilleen, kunnes uni vei kummankin.


-Roona-



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kastanjanruskeaa ja pisamanpunaista

 Moikka! Huom: Tämä on fanifiktiota, jossa henkilöt ja maailma on otettu J. K. Rowingin Harry Potter kirjoista, mutta juoni on omani. Olen k...