Moikka!
4.(200) '
Jonossa hänen edessään oli ainakin kymmenen tyttöä. Ja valehtelematta jokainen veti paitansa kaula-aukkoa hiukan alemmas, kun oma vuoro tuli. Muutama myös sujautti käteismaksun mukana lapun, joka sisälsi todennäköisesti puhelinnumeron. Loki irvisti sisäänpäin. Tietenkin blondi komistus oli palkattu naisasiakkaita ajatellen. Vielä sellaisia, jotka yleensä kiersivät Sorellasin tapaisen paikan kaukaa. Hän pääsi viimein tiskille.
”Tuplaespresso. Se varmaan onnistuu sinultakin”, hän puhahti ennen kuin ehti saada innokkaat hyvän päivän toivotukset.
Jykevien kasvojen hymy syveni, jos mahdollista. ”Tietenkin. Ja talo tarjoaa sen viimekertaisen takia.”
Nyt Loki tarkkaili, että kahvin valmistus meni oikein. Kun Thor laski takeaway-mukin tiskille, hän tarttui siihen hieman liian nopeasti ja heidän sormensa hipaisivat tosiaan. Loki ei jäänyt odottamaan miehen reaktiota vahinkoon.
”Eikö äiti opettanut sanomaan kiitos?” Loki nosti katseensa. Yksi niistä edellä jonottaneista tytöistä puhutteli häntä.
”Ja mitäköhän se sinulle kuuluu?”
Tyttö tuhahti. ”Hän antoi sinulle ilmaisen juoman.”
Loki katsahti mukiaan. ”Niin, koska kusi edellisellä kerralla kuppiini.”
Tyttö soi mielistelevän hymyn Thorille hänen taakseen. ”Ettei tuollaista luuviulua vaan vituttaisi, kun naisia kiinnostaa oikeat miehet?”
Lokin teki mieli heittää kahvinsa päin tytön kasvoja. ”Minulla on tyttöystävä, kiitos vain”, hän totesi sen sijaan kylmästi.
”Sen kun näkisi”, tyttö tiuskaisi ja asteli sivummalla seisovien ystävättäriensä palvovien katseiden alle. Loki puri hampaansa yhteen mennessään.
5. (200)
Thor oli saanut suunsa auki vasta miehen mentyä ja käskenyt tiukasti naista ystävineen lähtemään. Se kaveri sai ilmaiskahvin ihan aiheesta, hän oli todennut. Eniten Thoria jäivät kuitenkin vaivaamaan kaunismuotoisesta suusta tulleet sanat: Minulla on tyttöystävä. Olisihan se tietysti pitänyt arvata, ei tuollainen tyyppi kulkenut vapaana. Hän oli silti toivonut mielessään, ei niin salaakaan, että mies olisi ollut kiinnostunut toisista miehistä. Tai siis lähinnä hänestä. Joka tapauksessa seuraavan kerran, kun mustatukka tuli Sorellasiin hänen perässään ovesta asteli reipas punapää.
Thor yritti hymyillä kuten aiemminkin. ”Hei taas.”
Mies ei huomioinut häntä millään tavalla vaan kysyi naiselta: ”Mitä otat, Nat?”
Punapää virnisti Thorille. ”Anteeksi, Lokilla on tänään huono päivä. Tai oikeastaan aina. Haluaisin jäälatten.”
Hänen nimensä on Loki, Thor ajatteli pehmeästi.
”Sama minulle. Kummatkin mukaan”, tokaisi unelmoinnin kohde tympeästi.
Thor valmisti juomat oikein huolellisesti. Lokin kahviin hän ripotti ekstraksi suklaalastuja. ”Tässä nämä olisivat.”
”Minä tarjoan”, Loki sanoi ennen kuin punapää ehti kaivaa laukkuaan.
Hän on herrasmies, söpöä, pyöri Thorin aivoissa. Hän näppäili hinnat kassaan ja osoitti korttipäätettä. ”Lupaan, ettei tilisi tyhjene”, hän heitti iskien silmää.
Hän oli huomaavinaan, kuinka Loki punastui ihan hiukkasen. Tämä mutisi jotain epäselvää tunaroinnista ja maksettuaan veti punapään äkkiä mukaansa. Thor jäi katselemaan heidän peräänsä sydän sekalaisista tunteista syrjällään.
6. (200)
”Mitäs tuo oli?” Natasha kysyi, kun he olivat päässeet pienen matkan päähän Sorellasista.
”Mikä?” Loki vastasi yrittäen kuulostaa mahdollisimman tietämättömältä.
”Jätkä flirttaili sinulle kuin viimeistä päivää. Minulle riitti vain kohteliaisuuden rippeitä. Ei sillä, että hän olisi ollenkaan minun tyyppiäni.” Natasha viskasi kahvimukinsa kannen lähimpään roskikseen ja kulautti juomaa.
”Eikä flirttaillut”, Loki murahti. ”Hän on vain helkkarin ärsyttävä.” Hänkin oli puhuessaan poistanut kupistaan kannen.
”Ahaa. Ja miksiköhän minulla ei sitten ollut noita?” Nat totesi viitaten juoman päällä kauniisti keinuviin tummasuklaahippuihin.
”Koska Thor on tumpelo.”
Nat virnuili toisella huulipielellään. ”Ai, nyt hänellä on jo nimi.”
Loki katsoi häntä murhaavasti ja naputti rintaansa kuin sanoakseen, että hölmömpikin osasi lukea nimilätkän.
Nat pujotti kätensä lepyttelevästi Lokin käsikynkkään. ”Okei, en kiusaa enempää. Mutta totta puhuen sinä tarvitsisit panon. Ja tuossa olisi hyvä kohde.”
Loki antoi kasvojensa rentoutua, vaikka se ei pehmentänyt hänen ilmettään juurikaan. ”Aluksikaan, Natiainen, minä en tarvitse panoa. Toisekseen jonossa on tällä hetkellä luultavasti 50 tyttöä ennen minua. Ja ai niin, minä olen väärää sukupuolta!”
Nat pyöritti silmiään tietäväisesti. ”Tasan olet. Mutta oikeasti olisi mukavaa, jos löytäisit jonkun. Oli se sitten yhden yön juttu tai jotain pitkäaikaisempaa.”
”Oman Bruceni?” Loki hymähti. ”Sitä onnea
minulle ei varmaan olla suomassa.” He kävelivät istumaan läheiseen puistoon.
-Roona-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti