Marraskuu

 Moikka!

Marras on jo ehtinyt mökkimme taakse

Halla on purrut kivijalan koloihin

Maa on aamuisin kuurassa

eikä sula enää joka päivää

Väsynyt aurinko nousee

 

Marras on jo ehtinyt katujen varsille

nopeasti satanut lumi on sulanut loskaksi

jalka pujahtaa pehmeään villasukkaan

ja vilahtaa kumppariin

Onneksi lapset riemuitsevat

 

Marras on jo ehtinyt lähimetsän purolle

virtaus rikkoo riitteen vielä

kaikkein lämpimimpinä hetkinä

Pudonneet lehdet rasahtelevat

miettiväisten askelten alla

 

Marras on jo ehtinyt mieleeni mun

yhä aikeisemmin pimeää

yhä enemmän harmaata

Menisinkö nukkumaan talveksi

vai selviäisinkö kirkasvalolampun voimalla?

 

Marras on jo ehtinyt loppunsa

ja ovelle kolkuttavat virmat pakkaset

ja suuret kinokset

Minne menet marraskuu,

rakkaani ja viholliseni?

-Roona-