Moikka!
Tällaisia
juttuja tuli mieleeni. Osaa olen ajatellut jo aiemmin ja osa tuli mukaan nyt
tätä kirjoittaessa. Tässä ei tietenkään ole läheskään kaikki, mutta en
oikeastaan ole miettinyt näiden uskontoa aiemmin kuin pääpiirteiltään. Toki
muutamat yksityiskohdat kuten noviisien värikkäät kaavut ovat olleet jo pitkään
mukana. Mä kehittelen tästä vielä jotakin teidän kiusaksi, kun uskoinnoista
olen yleisestikin kiinnostunut ;)
Olen
kirjoittanut useamman tarinan Rosasta ja hänen kavereistaan ja viittaillut
heidän kotikaupunkinsa uskontoonkin. Vahvimmin se on tähän mennessä näkynytkin
pappiskoulua käyvissä Jackissä ja Dannyssä, jotka ovat perheidensä päähaarojen
ainoita siellä opiskelevia. Tässä maailmassa pappeus on harvemmin
kutsumuskysymys. Yleensä, kuten Jackin tapauksessa, sillä saadaan yksi poika
pois perimysjärjestyksestä. Toisaalta alempien sukuhaarojen pojat voivat hakea
sillä sosiaalista arvonnousua, samaa mitä tytöille haetaan hyvillä
avioliitoilla.
Uskonto
itsessään on tuontitavaraa. Kolmisen sataa vuotta sitten kaikki alueen asukkaat
kääntyivät siihen ja kyseessä oli lähinnä poliittinen päätös. Tätä ennen
harjoitettiin monia uskontoja, joista tavallisin oli Jumalattaren kultti.
Shantit ovat nykyäänkin vain ns. hyvän päivän jumalisia ja harjoittavat keskenään
Jumalattaren palvontaa. Koska kolmesataa vuotta on varsin lyhyt aika,
aikaisempiin kultteihin ja uskoon liittyviä sanontoja ja uskomuksia kuulee
kaikkien ihmisten puheessa vielä paljon. Esimerkiksi Rosan etelästä tullut äiti
Siobhan oli lukenut Jumalattaren riitesitä vain kirjoista ja oli varsin
hämmästynyt kaupunkiin saapuessaan nähdessään kultin elävän ja voivan hyvin.
Siobhan
sai myös huomasi, että hänen oma uskonsa, jonka piti olla sama, erosi kuitenkin
hieman kaupungissa harjoitetusta. Nyt voidaan palata takaisin siihen, että
uuteen uskontoon kääntyminen oli poliittinen päätös: uskontoa oli muokattu
suvuille sopivaksi, kun he kääntyivät siihen. Muualla esimerkiksi papit
lupaukset antaessaan todella menettävät sukunsa nimen ja heidän seurakuntansa arvotaan.
Vaikka näennäisesti homma toimii myös kaupungissa näin, niin todellisuudessa
entinen Adana ei päädy juuri koskaan hoitamaan Agora-seurakuntaa tai
päinvastoin. Tämä johtuu sukujen vanhoista keskinäisistä kiistoista.
Opilliselta
sisällöltään uskonto muistuttaa lähinnä joidenkin antiikin filosofien ajatuksia
ihanteellisesta jumaluudesta. Jumalia on vain yksi, joskin asia ei ole niin
tarkka kuin juutalaisuudessa, kristillisyydessä ja islamissa kuten jo
sanavalinnasta voi havaita. Tämän Jumalan ilmenemismuotoina palvotaan alempia
jumalia ja jumalattaria, jotka ilmeisesti periytyvät jostakin paljon
vanhemmasta uskosta. Pyhimyksiä ei ole, joskin jonkinlaista meidän antiikkimme
kaltaista heerosten kunnioitusta on nähtävissä.
Pappeudessa
on kaksi astetta: noviisi ja pappi. Papin sisälle on vielä oma hierarkiansa,
johon en nyt mene. Noviisit käyttävät värikästä kaapua erotuksena varsinaisten
pappien yksiväriselle vaatteelle. Danny käyttää kaapua vapaa-ajallakin, koska
hänellä ei ole enää lupaa käyttää oman sukunsa värejä, mutta pakollista sen
käyttäminen koulun ulkopuolella ei ole. Pappiskoulu
ei ole mikään sisäoppilaitos, vaikka oppilaat sen tiloissa asuvatkin, vaan he
saavat käydä halutessaan kotona. Joillekin se on kuitenkin käytännössä
mahdotonta, koska he asuvat niin kaukana ja joko koulua tai valvojien määräämiä
tehtäviä on joka päivä.
Kuten
voi päätellä Jackin kiinnostuksesta Justitrian Rakkauden filosofiaa kohtaan,
pojat opiskelevat uskonopin ja toimitusten lisäksi myös filosofiaa ja
kirjallisuutta, tavallaan oman maailmansa artes
liberales –aineita. Jumalanpalvelukset ovat pappisoppilaille päivittäisiä,
mutta muutkin pyrkivät osallistumaan sellaiseen noin kerran viikossa. Suurina
juhlapäivinä järjestetään joukkopalveluksia ulkona aukioilla, joten
vähintäänkin silloin jokainen kynnelle kykenevä on mukana.
-Roona-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti