Elokuvissa XVIII: Maria Magdaleena

 Moikka!

Jeesuksen elämää ja viimeisiä päiviä käsitellään elokuvassa Magdalan Marian näkökulmasta. Mariaa ja Jeesusta näyttelevät Rooney Mara ja Joaquin Phoenix, lähimmistä opetuslapsista Pietarin roolissa nähdään Chiwetel Ejiofor. Nuoren naisen on vaikea sopeutua yhteisönsä vaatimuksiin. Naimisiin meno tuntuu väärältä ja Maria haluaisi etsiä yhteyttä Jumalaan itsekin eikä vain isänsä, veljiensä ja pappien johtamien rukousten kautta. Kiertelevän Jeesuksen opetukset puhuttelevat häntä suuresti. Hän lähtee seuraamaan miestä perheensä vastustuksesta huolimatta.

Rooney Mara tekee hienon roolin Mariana. Hänellä on herkät kasvojen ilmeet, joista välittyvät kauniisti Marian tunnetilat. Koko Jeesuksen tarinasta välittyy inhimmillisempi ja humaanimpi puoli, kun se nähdään naisen silmin. Tämä on tietysti hieman kummallista, koska Jeesuksen sanoma yleisesti on inhimmillinen ja humaani eli näkökulman ei pitäisi periaatteessa vaikuttaa asiaan. Maria näkee opettajansa pelot ja epävarmuuden väistämättömän edessä. Muut opetuslapset eivät oikein tahdo ymmärtää miksi heidän kuolleita herättävä Herransa on väliin hyvin heikko. Itse asiassa pidin erittäin paljon siitä miten Lasaruksen kuolleista herättäminen oli kuvattu. Ajatus siitä, että tällainen teko olisi sekä henkisesti että fyysisesti rankka tuntuu oikealta. Jeesus tavallaan vaatii ihmisminältään likaa.

Juudaksen hahmolle on haettu syvyyttä kehittämällä hänelle kiinnostava taustatarina kuolleesta vaimosta ja lapsesta. Juudas uskoo ja toivoo, että pääsee pian liittymään rakkaiden edesmenneitten omaistensa pariin, kun luvattu uusi kuningaskunta tulee ja kuolleet liikkuvat jälleen maan päällä. Hän on omalla tavallaan uskollisin opettajansa tukijoista. Tätä kautta Juudaksen pettymys Jeesukseen on helpompi ymmärtää ja kavaltamiseenkin tulee inhimmillisempi sävy. Osansa on myös sillä, että kolmeakymmentä hopearahaa, verirahoja, ei elokuvassa näytetä lainkaan. Juudas on myös Marian vahvin tukija opetuslasten joukossa. Tai ehkä tukija on väärä sana, Juudas kun tuntuu haluavan olla Marian ystävä alusta asti toisin kuin esimerkiksi epäileväinen ja selvästi mustasukkainen Pietari.

Pidin siitä, että Pietarin hahmosta oli tässä tulkinnassa poistettu äkkipikaisuutta ja korostettu pikemminkin nuivaa ja realistista suhtautumista tiettyihin asioihin. Muutkin opetuslapset olivat yllättävän sotimishaluisia. Toki israelilaiset odottivat Messias-kuningasta, mutta kyllähän Jeesuksen lähimmät seuraajat lienevät jo varsin varhain huomanneet, ettei hän ole mikään sotapäällikkö. Phoenixin roolityön suhteen mielipiteeni jaukautui kahtaalle. Toisaalta pidin hänen tulkinnastaan esimerkiksi tavasta, jolla repliikit lausuttiin, mutta toisaalta jokin ei paikka paikoin oikein resonoinut.

Materassa käyneenä leffan kuvauspaikat oli helppo tunnistaa. Kalliokirkot ja –asumukset toimivat oikein upeana taustana tapahtumille, mutta Etelä-Italian luonto oli ehkä hieman liian vehreä raamatun maihin verrattuna. Välillä todellisilla kuvauspaikoilla käyneestä tuntui, että samalla tien pätkällä kävelyä on kuvattu sata kertaa, mikä pani naurattamaan sisäisesti ja toivomaan, että kuvauspaikkoja olisi ollut sentään vähän useampi. Lokaatioiden lisäksi hienoa oli roolitus, joka oli etniseltä taustaltaan perinteistä evankeliumielokuvaa monipuolisempi. 

Elokuva oli ihan virkistävä Raamattukuvaus. Marian pehmeä itsevarmuus ja Jeesuksen syvä inhimillisyys toivat siihen mukavan uuden säväyksen. Voin suositella, elokuva sopii ainakin pääsiäisen aikaan mainiosti. 

PS. Tulikohan nyt todistetuksi, että Kristus ei pysähtynytkään Eboliin vaan kävi Materassakin asti ;) (Carlo Levin teos Cristo si é fermato a Eboli, suom. Kristus pysähtyi Eboliin, joka kuvaa Etelä-Italian köyhiä ja karuja elinoloja 1930-luvulla.)

                                                         -Roona-