Tonttuna olosta

Hyvää uutta vuotta!

Palaan vielä vähän joulukuuhun ja sen tonttutyörupeamaan.

Nimikysymys

Jotkut matkanjärjestäjät haluavat, että meillä on englanninkieliset tonttunimet. Minulle arpoontui Goldwings, joten olin sitten ”Kultasiipi”, jollei erikseen pyydetty esiintymään omalla nimellä. Tästä sai kivasti myös jutun juurta, kun selitti, että tonttukielellä (=suomeksi) Goldwings tarkoittaa kultasiipeä ja miten siitä tulee perhoset.

Millainen tonttu?

Jokainen meistä oli luonnollisesti bussitonttu, mutta muun osan tonttupersoonasta saimme luoda itse. En tainnut puhua millekään ryhmälle siitä mitä aiempina jouluina olen tehnyt pukin pajassa, koska tämä oli ensimmäinen joulu opastonttuna. Kerroin vain, että pukki on antanut minulle tehtäväksi opastaa teitä kauniissa talvisessa Suomessa.

Mitä tonttu tekee bussissa?

No, aluksi on tietysti pakolliset asiat. Tonttu kertoo miten eri paikoissa toimitaan, milloin palataan bussille, lukee turvallisuustiedotteen ja toivottaa tervetulleeksi. Sen jälkeen tonttu saa viihdyttää ihmisiä parhaaksi katsomallaan tavalla. Minä tykkäsin kertoa tarinoita ja opettaa suomea. Joulupukki ja noitarumpu sai suuren suosion. Lisäksi peluutin pelejä ja laulatin Petteri Punakuonoa ja Kulkusia. Ja tietysti huudatin bussin nimeä tai oliko teillä kivaa/ mikä oli parasta. Joskus bussissa oli mukana matkanjärjestäjän edustajana joko REP tai viihdyttäjä, joka puhui mikkiin silloin tällöin ja leikitti välillä sakkia.

Loppuuko tontun työ, kun asiakkaat lähtevät bussista?

Ei. Tonttu tulee mukaan aktiviteettialueelle, jossa pitää oman ryhmänsä kasassa ja johtaa sen paikasta toiseen. Muissa paikoissa tonttu on myös läsnä kysymyksiä varten ja aina valmis ottamaan valokuvia. Yleensä tonttu päätyy itsekin melko moneen valokuvaan kauden aikana. Jos asiakkaat yöpyvät, tulee tonttu myös illalla hotelliin varmistamaan, että kaikki pääsevät majoittumaan sujuvasti.

Mitä tonttu ei tee?

Tonttu ei polta (eikä kiroile) tonttuasu päällä. Tonttu ei kerro, että Suomessa syödään poroa. Jos asiakkaat tuon kuulevat muualta tai muuten tietävät, niin ok, mutta tonttu ei sitä kerro.

Keitä asiakkaat ovat?

Pääasiassa brittejä ja irlantilaisia. Mukavaa porukkaa, mutta tulevat Suomen talveen suhteellisen vähissä vaatteissa. Tulevat katsomaan joulupukkia, mutta käytännössä parasta ovat usein huskyt ja porot sekä lapsista lumileikit.

Mikä oli parasta työssä?

Asiakkaista jäi erityisesti mieleen eräs irkkuperhe, joka otti kaiken ilon irti lumesta. Myös aikuiset (joita siinä perheryhmässä oli enemmän kuin lapsia) leikkivät lumessa niin, että olivat illalla bussissa ihan väsyneitä. Toinen mieleen jäänyt juttu on itkevän pikkulapsen pukeminen. Heti kun tonttu astui kuvaan itku loppui ja vaatteet meni kiltisti päälle. Meissä vissiin todella on jotain taikaa…

Minulla oli huiput tonttukollegat sekä kivat esimiehet briiffejä antamassa. Kynnykset tuntuivat matalilta kaikkiin suuntiin ja tunnelma oli kannustava.

Olisitko muuttanut mitään?

Suomenkieliset tonttunimet olisivat mielestäni tuoneet vielä ripauksen eksotiikkaa lisää, mutta matkanjärjestäjät kai kokevat helpommaksi, jos käytetään joko omaa nimeä tai sitten enkun kielistä tonttunimeä.

Vaikka asiakkaat saavatkin käyttöönsä talvivaatteita meiltä, niin matkanjärjestäjät voisivat kyllä korostaa, että itsellä pitää olla mukana asiallinen hattu ja ennen kaikkea kunnolliset hanskat. Haalari ja talvisaappaat ovat ainoat, mitä joka ikinen asiakas saa, kaulahuivien, pipojen/kypärähattujen ja hanskojen suhteen on erilaisia käytäntöjä. Oli vähän surkeaa katsoa, kun matkajärjestäjän tarjoamiin vaatteisiin ei kuulunut hanskat ja joillakin lapsilla oli vain sormikkaat (siis sellaiset kankaiset, joita Suomessa käytetään syksyllä/ keväällä ja jotka on hetkessä märät lumileikeissä). Onneksi tontuilla oli mukana lämpimiä varahanskoja.

Loppukaneetti

Kiva kuukausi charter-turistien parissa. Voisin mennä joskus uudestaankin tekemään. 

-Roona-