Ragar ja lohikäärme (Ragar 1)

Yay!

Vuoden ensimmäinen originaali. Tämä sai innoituksensa Harry Potter -fanifiktiosta, jossa Hermione ja Draco oli paritettu, mutta lähti kyllä kulkemaan ihan omaan suuntaansa ;)

”Perskules sentään”, Ragar kirosi lohikäärmeen puskiessa häntä selkään toistamiseen. ”Olet sinäkin melkomoinen häirikkö.” Nuori yksilö katsoi häntä hämmentyneesti, mutta tyytyväisenä saatuaan miehen koko huomion kiinnittymään itseensä. Ragar huokasi. Lohikäärme oli varmaan laskeutunut johonkin lähistölle ja sitten haistanut hänet ja tullut katsomaan lajikumppaniaan. Harmi vain, että hänellä ei ollut aikomustakaan muuttua juuri nyt lohikäärmeeksi eikä tämä yksilö osannut ihmisten kieltä. Olento murahti kysyvästi. ”Kuulehan minä olen vain puoliksi lohikäärme ja pystyn hädin tuskin muuttumaan, että meidän ystävyytemme olisi lyhyt joka tapauksessa”, Ragar sanoi levitellen käsiään valittelevasti. Vastapuoli näytti ymmärtävän eleen ja perääntyi puhahtaen hitaasti etsimään sopivaa lentoonlähtöpaikkaa. Ragar istui päätään puistellen takaisin äskeisille sijoilleen. Hänen valheensa oli mennyt saumattomasti läpi, mikä ei olisi ollut missään nimessä mahdollista, jos heillä olisi ollut muukin yhteinen kieli kuin eleet.

”Mitä sinä täällä haaveilet?”, kysyi ääni säikäyttäen hänet ajatuksistaan. Ragar katsoi ylös vain nähdäkseen Repinin omahyväisen naaman. Tämä oli varmaan hiipinyt paikalle jostain ääntäkään päästämättä, mikä oli hänen erikoistaitonsa. Pusikoista hänen takaansa kuului rasahtelua ja sieltä ilmestyi toinen ihminen. ”Onko täällä jo joku?”, tyttö kysyi nyrpeänä. ”Lohikäärmepoika oli tapaamassa tyttöystäväänsä”, Repin vastasi tietäen ärsyttävänsä Ragaria. ”En ole koskaan nähnyt kenenkään muuttuvan lohikäärmeeksi. Käske kaveriasi muuttumaan. Tai muuten hän voi häipyä”, tyttö vaati. Ragar irvisti. ”Luuletko, että muutun sinun takiasi, kun en viitsinyt muuttua tässä äsken olleen lohikäärmeen takia. Sitä paitsi se oli uros, mutta mistäpä sinä sellaista tietäisit”, hän ärähti osoittaen viimeiset sanansa Repinille. ”Enkä aio häipyä minnekään.” Tyttö katsoi räiskyvin silmin Repiniä, joka vain kohautti harteitaan hymyillen ilkikurisesti. ”Siinä tapauksessa minä häivyn. Ei tässä mitään katsojia kaivata.” Hän kääntyi kannoillaan ja kiirehti takaisin pusikon läpi.

Repin teki itselleen paikan Ragarin viereen ja istui. ”Tajuatko yhtään mitä minulta jäi sinun takiasi kokematta?”, hän kysyi hetken kuluttua. Ragar tajusi, että hänen yksityinen hetkensä oli mennyt, vaikka hän yrittäisi esittää muuta. ”Tuskin mitään mieltä räjäyttävää. Sinun kokemuksellasi siis”, Ragar sanoi matkien epämiellyttävästi vierustoverinsa omahyväistä puhetapaa. Repin hieroi paljaita sääriään liaten samalla kätensä. ”Minä alan pikku hiljaa uskoa sitä yleistä huhua, että sinä et koskaan ole ollut naisen kanssa. Kaikki tytöt ovat erilaisia. Joku on aina erilainen kuin joku toinen”, hän sanoi katsellen Ragaria vinosti. Ragar tuhahti, poimi käteensä kiven ja heitti sen kohti aukion toisella puolella olevaa puuta. Tietenkin hän oli ollut jokusen tytön kanssa, mutta niin paljon kuin hänen salaperäisyytensä kiehtoikin heitä, niin yhtälailla he pelkäsivät. Voisi sattua iso vahinko, kuten yksi rohkeampi oli asian ilmaissut eikä hän suinkaan ollut tarkoittanut, että tulisi itse raskaaksi.

”He luulevat, että muutut yhtäkkiä lohikäärmeeksi.” Ragar säpsähti, kun Repin jatkoi hänen ajatustaan. Hän käänsi katseensa ja vastaan katselevissa silmissä oli yllättäen ymmärtäväinen katse. ”Se on typerää, jos minulta kysytään. Minä olen nähnyt sinun tappelevan ja olevan hirveän vihainen ja ärsyttänyt sinua itsekin oman osani, enkä silti ole nähnyt sinua lohikäärmeenä. Täytyy myöntää, että itsetuntoni kokisi aikamoisen kolauksen, jos kuka tahansa tyttö saisi sinut muuttumaan tuosta vain.” Ragar naurahti ivallisesti. ”Koska kaikellahan on tekemistä sinun itsetuntosi kanssa.” Repin kohautti harteitaan ja kierteli oljenvaaleita hiuksiaan pölyisten sormiensa ympärille. Ragar katseli vierustoveriaan, jonka suortuviin alkoi muodostua harmaita juovia. Kului aikaa ennen kuin kumpikaan sanoi mitään.

”Onko kaikki mitä sinusta kerrotaan totta?”, Ragar kysyi sitten. Repin hymyili: ”Kerronpa yhden jutun ja saat päätellä siitä sitten. Olin yhden arvokkaan herran luona ja hän valitti, että puhuin liikaa. Sanoin hänelle, että minä puhun juuri niin paljon kuin haluan ja jos ei miellytä, niin voin jättää temppuni tekemättä ja häipyä. Hän kutsui minua röyhkeäksi pojaksi, mutta käski jäädä ja piti suunsa supussa koko loppuillan”. Ragar katsoi hämmästyneenä Repiniä, joka tapitti huvittuneena takaisin. Tätä tarinaa hän ei ollut aikaisemmin kuullutkaan. ”Ei se nyt niin hämmästyttävää ollut ja sitä paitsi tuonhan sinä juuri halusit tietää”, Repin totesi ykskantaan. Ragarin oli pakko nauraa. ”Tiedätkö niin halusinkin. Ikävä myöntää, mutta sinä olet melkoinen näyteikkuna siihen mitä ihminen voi tehdä haluillansa.” Ainakin tällaisen puolilajisen näkökulmasta, hän lisäsi mielessään.

Repin oli löytänyt taskustaan nyörin ja saanut sillä sidottua hiuksensa taakse. ”Harvinaisen kaunopuheisesti aseteltu. Ihmiset tuuppaavat yleensä ilmaisemaan sen paljon rumemmin. Mutta sinä et olekaan tuomitsevaa tyyppiä, vai mitä?” Lause jäi leijumaan ilmaan. Ei hän ollutkaan, Ragar pohti, päinvastoin ihmisten intohimot olivat aina kiinnostaneet häntä. Ihmisten lihallisuus oli vetänyt häntä vastustamattomasti puoleensa, mikä ei erityisesti sopinut puolilajisen luonteeseen. Ja Repin koko omassa ärsyttävässä persoonassaan…

Ragarin ajatus katkesi sen tajuamiseen, että vierustoveri oli noussut ylös. Repin puisteli vaatteitaan, jotka eivät tosin tulleet yhtään puhtaammiksi. ”Mitä tytöt muuten pitävät sinun hiuksistasi?”, hän kysyi ohimennen. ”Epäilen etteivät he juurikaan muista niitä. Minussa on heidän kannaltaan kai paljon jännittävämpiäkin asioita”, Ragar vastasi jälleen hämmentyneenä yllättävästä aiheen vaihdosta. ”No, minä pidän sinun hiuksistasi. Ne ovat karheat tai siis ainakin näyttävät siltä. Saattaisivat kutittaa kivasti.” Niine hyvineen Repin lähti samaa reittiä mitä oli tullutkin ja jätti Ragarin pohtimaan tahtoiko hän todella tietää, miltä tämän hiusten kosketus iholla tuntuisi.

                                                               -Roona-