Moikka!
Lyhyt päivitys: runo, jonka olen kirjoittanut vuonna 2003 kesäkuun 30. päivänä.
Olipa
kerran pikkuinen
joka
rannalla leikki
ja
henkensä heitti.
Mutta ei
nyt sovi itkeä
sillä
surua on vaikea kitkeä.
Se on
sitkeä tauti.
Mutta
kuten sanotaan
jokaisella
on oma aikansa
ja ajan
hampaalla on taikansa.
Se osaa
haavat parantaa
mutta
muistoa ei saa unohtaa.
-Roona-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti