tiistai 7. marraskuuta 2017

Elokuvissa XIII: Thor: Ragnarök



Moikka!

Asgardia uhkaa tuho ja Thorin pitäisi rientää apuun. Hän vain saattuu olemaan gladiaattorikiosja järjestävän Suurmestarin vankina kaikkeuden toisella laidalla. Lisäksi juoni ei aivan ala tästä, mikä oli yllätys, kun tuota synopsista oli useammasta paikasta lukenut. 

Tykkäsin elokuvasta todella paljon. Se on paras Thor-sarjasta tähän mennessä. Mukaan pääse, vaikka aloittasi katsomisen tästä osasta. Ainoa Marvel-leffa, jonka kyllä ehdottaisin katsomaan ennen tätä, on Age of Ultron. Siihen viitataan suoraan ja sen kummempia selittelemättä. (Ja joo muuhunkin Marvel-universumiin viitataan toki suoraan tai epäsuorasti. Tarkoitan vain, että nämä viitteet tajuamattakin voi nauttia elokuvasta oikein hyvin.) Mitä tulee Thorin tarinaan kaikki palikat pedataan uudestaan tässäkin osassa. 

Nauroin paljon ja elokuva olikin tosi komediallinen. Se myös hyvin itsestään tietoinen. Minä pystyn samaistumaan tuohon, mutta tulin miettineeksi, tuleeko osalle ihmisistä jo raja vastaan. Itsetietoisuus on osa Marvelin maailmaa, mutta mennäänkö jossain vaiheessa sitten liian pitkälle. Mutta palataanpa takaisin ... siis hauskaa oli. Hela oli loistava pahis ja Janen puuttuminen oli pelkästään hyvä asia. Thor ei mielestäni tarvitse love interest:iä (onko tuolle olemassa muuta suomenkielistä vastinetta kuin romanttisen kiinnostuksen kohde, joka tuntuu tässä kontekstissa kömpelöltä?). Se, että Hela oli Thorin ja Lokin vanhempi sisar, oli kiinnostava muutos. Ja muutos nimenomaan verrattuna alkuperäismytologiaan, jossa Hela taitaa olla Lokin tytär. Cate Blanchett tekee loistavan roolityön joka tapauksessa. Lisäksi haluan antaa pienet Karl Urbanin esittämälle Skurgelle, josta pidin eniten kaikista sivuhahmoista.

Loki on edelleen paras. Hänestä on hahmona kovaa vauhtia tulossa Jack Sparrown kaltainen supersuoksikki ellei hän jo ole sitä. Tom Hiddlestonilla näyttelijänä on tietysti valtava osansa tässä, mutta myös käsikirjoittajat ovat onnistuneet luomaan hahmolle hyvää jatkuvuutta. Toden sanoakseni en pysty kuvittelemaan muita näyttelijöitä yllä mainittuihin rooleihin, mutta voin helposti ajatella hahmojen elävän tuollaisin ihan omaa, myös näyttelijöistään erillistä elämää. Ainakin minä voin myöntää, että suuri huokutin ostaa lippu ja katsoa elokuva, oli nähdä, mitä Loki tekee. Alun muistonäytelmä oli omaa luokkaansa ja miten kauan Thor oli ollut poissa, kun ei ollut nähnyt sitä patsasta rakennettavan. Tosin kaipa asgardilaiset voivat rakentaa asioita hyvin nopeastikin jumallallisia kun ovat. (Onko Asgardin asukkaat Marvel-mytologiassa muuten ihan tavallisia talliaisia? Itse olen vain olettanut, että he ovat jotenkin erityisiä.)
 
En tykännyt siitä, miten Valkyria esiteltiin. Kiljuin hiljaan mielessäni, että ei näin, tämä ei ollut hauskaa. Tessa Thompson tekee kyllä ihan mukiinmenevän roolisuorituksen, ei siinä mitään. Odotin ehkä jotain muuta. Thorin fanityttöily Asgardin naiseliittijoukoista oli loistavaa. Hulk oli sympaattinen ja puhui. Ja Black Widown rauhoittelemisjärjestelmä toimii näköjään muidenkin käytössä, ainakin osittain. Banner-parka, tasapaino häiriintyy vähemmästäkin kuin heräämisestä vieraalla planeetalla ja Hulkina olemisesta kaksi vuotta. Mutta Hulkin ja Thorin väliset taistelut olivat hienoja, vieressäni istuneet pojat olivat ihan innoisaan. 

Voin suositella leffaa. Helppo seurata, helppo tykätä.


                                                            -Roona-

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tirkistelijä

 Moikka! Huom: Tämä on fanifiktiota, jossa hahmot ovat muualta, mutta juoni on omani. MCU kuuluu tekijöilleen, kirjoitan huvikseni enkä saa ...