torstai 21. heinäkuuta 2016

Iltasatu jatkuu (Adanat 3)



Hei taas!

Tästä tulikin lyhempi päivitys kuin oli tarkoitus, koska a) olinkin julkaissut edellisellä kerralla pitemmän pätkän kuin muistin ja b) tuo loppu minkä olen jo kirjoittanut valmiiksi koneelle katkeaa silleen hölmöstä kohdasta, että oli katkaistava se vähän aiemmin, ettei lopu ihan kesken kappaleen. Mutta siis tämä on jatkoa pari päivitystä sitten olleelle tarinaalle:

Seuraavana päivänä Rosa vetelehti veljensä huoneen lähettyvillä ja nähdessään palvelijan, joka oli tuomassa hänelle lounasta, otti tältä tarjottimen ja astui sisään. Maverick nosti katseen papereistaan ja kohotti kulmiaan, kun sisar laski kantamuksensa sivupöydälle. 

”Oletko menossa tapaamaan Rotten Agoraa tänä iltana?”, Rosa kysyi kuin ohimennen. 

”Arvasinhan, että sinulla on jotain mielessä. Ei, en ole menossa, etkä muuten ole sinäkään”, Maverick totesi terävästi. 

”Miksi Mav?”, Rosa kysyi viattoman mielistelevästi. 

”Tuo saattaa tehota isään, mutta minuun se ei pure. Minä ymmärrän, että sinä olet nuori nainen ja toimit sen mukaan”, Maverick sanoi kyllästyneesti.

Rosan katse kovettui. ”Luuletko, että olen kiinnostunut Rottenista? No, tiedoksi vaan etten todellakaan ole, vaikka hän olisi koko maailman tuleva johtaja”, hän sähisi. 

”Sittenhän hän vasta kiinnostaisikin sinua”, Maverick sanoi ja katui oikeastaan saman tien sanojaan. 

Rosa oli saanut niistä lisää vettä myllyynsä. ”Minulla ei ole aikomustakaan tehdä niin kuin Alana LaShia, ei yksin eikä kenenkään avulla. Sinun asemasi kuuluu sinulle ja minä tyydyn omaani”, Rosa hengitti ja perääntyi tajutessaan, mitä oli sanonut. 

”En minä sitä tarkoittanut ja toisekseen siskokulta en ole koskaan nähnyt sinun `tyytyvän´ mihinkään. Luultavasti menet joka tapauksessa tapaamiseen kuokkimaan.” 

”Kyllä minulla ja Jackillä on parempaakin tekemistä kuin sellainen mitätön kokous”, Rosa  tiuskaisi ja lähti ovat paukkuen. 

Maverick pisti silmänsä kiinni ja rentoutti kasvonsa. Hän oli usein miettinyt, miksi Rosa nimenomaan tyytyi Jackiin, tulevaan pappiin, kun olisi helposti voinut saada tulevan ruhtinaankin. Pikkusiskoa oli syytä pitää silmällä.

Ilta oli jo pimenemässä, kun Jaquin LaShia sovitti peilin edessä sinisellä kankaalla vuorattua viittaa päälleen. Hän virnisti peililli vihreillä silmillään ja kurotti solmimaan mahonginruskeat hiuksensa nahkahihnalla. 

”Sinä näytät komealta”, River sanoi. Pikkusisko istui hänen sängyllään. 

”Kiitos, Riisi. Tiedäthän, että siellä minne olen menossa on näytettävä juuri oikealta”, Jaquin sanoi ystävällisesti. 

River kakisti kurkkuaan. ”Niin minä ajattelinkin.... sinähän voisit ottaa minut mukaan. Voi Jaqo, olisi hirveän jännittävää....” 

Sanat katkesivat veljen ilmeen muutokseen. ”En aio ottaa sinua mukaan, koska sinua ei ole kutsuttu”, Jaquin sanoi viileästi. Hän ei halunnut loukata sisartaan. 

River sisuuntui hieman ja nousi seisomaan. ”Eihän sinuakaan oikeastaan ole”, hän sanoi ja jatkoi: ”Tiedän hyvin, että kutsu on virallisesti Falcendolle”. Jaquin meni hitaasti sängylle ja veti sisarenkin takaisin istumaan.

”Tiedätkö, pikku-River, mitä minä luulen? Agora tietää kyllä sen julkisen salaisuuden, ettei Falco-parasta ole johtamaan sukua”, hän sanoi painottaen jokaista sanaa. 

”Eihän kukaan tiedä, vaikka Falco saattaisikin parantua. Ja miksi kutsut Rottenia suvun nimellä? Ettekö te ole parhaat ystävykset?”, River päästi uskaliaisuuden puuskassaan. Hän oli yleensä samaa mieltä kuin veljensä eikä kyseenalaistanut tätä. 

Jaquin hengitti syvään. Sisaren viattomuus pastoi joskus esiin turhankin selvästi. ”Hän on Agora, kun puhutaan sukujen välisistä asioista”, hän sanoi kyllästyneesti. ”Eikä Falco ole ihan noin vain yhtäkkiä yllättäen parantumassa. Lääkärit ovat olleet hänen kanssaan ymmällään jo vuosia.” 

”Anteeksi Jaqo. Minulla on tekemistä”, River sovitteli ja nousi lähteäkseen. Hän oli jo ovella, kun Jaquin viittasi hänet takaisin. 

”Tule vaan mukaan. En usko, että Rotten panee pahakseen, jos vain kuuntelet sivummalla”, hän sanoi ja sai vastaukseksi innokkaan hymyn.

                                                                   -Roona- 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Elokuvissa: LXXXVI: Back to Black

 Heippa! Sam Taylor-Johnson on ohjannut elämäkertaelokuvan Amy Winehousesta. Pääosissa näyttelevät Marisa Abela (Amy), Jack O´Connell (Blake...