maanantai 16. heinäkuuta 2018

Kesäruno


Hei hei!

Tämä on kirjoitettu alkukesästä, jolloin tämänhetkisistä helteistä ei ollut vielä tietoa ;)

Rannalla tuulee.

Varpaat hiekassa
painavat kuvioita.
Tuhat jälkeä
pehmeässä maassa.

Lapset juoksevat
vielä viileään veteen.
Aurinko seikkailee
pilvien lomassa.
Kesä on.

Venytteleviä ihmisiä,
varjo herätti.
Voi nousta välillä
auringon lempeästä syleilystä.
Virkku puhuri työntää.

Tuulee kovaa.
Aava aaltoilee,
vedessä ei enää ketään.
Kuitenkin pilkahdus palauttaa
uskon lämpöön.

Perheitä tulee ja menee.
Ihmisiä tulee ja menee.
Meitä tulee ja menee.
Lämmön houkuttamina,
tuulen tuivertamina.


-Roona-



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Siihen nyrkkini on liian hauras

 Moikka! Joskus mietin miten joku voi pitää tällaista kulissielämää elämisen arvoisena. Tai paskat, mietin sitä aika usein. Ennen en tehnyt ...