Olipa
kerran oikein hieno musta kissaneiti nimeltä Milla Mjauskis. Hänen turkkinsa
oli silkkinen ja kiiltävä ja herätti kaikinpuolista ihailua. Milla Mjauskis ei
ollut enää mikään pahainen pentu vaan jo sen ikäinen, että äiti katsoi
parhaaksi lähettää hänet rouva Bengalin käytöskouluun (suunnattu suloisille
kissaneidoille). Rouva Bengali oli luonnollisesti hienostunut bengalinkissa,
tunnettu yläluokkaisesta käytöksestä ja etiketin läpikotaisesta hallinasta.
Niinpä Milla sai ensimmäisenä päivänä kaulaansa ihastuttavan punaisen rusetin
ja tapsutteli sievillä tassuillaan rouva Bengalin luokse. Sali kuhisikin jo
täynnä innokkaita nuoria tyttökissoja. Milla istuutui erään valkoturkkisen
persialaisen viereen. Persialainen nyrpisti nenäänsä ja aivasti juuri, kun
rouva Bengali käveli sisään.
”Voi
tavaton, Kisse-neiti, noin ei tervehditä huoneeseen tulijaa. Hienot kissat
peittävät myös kuononsa aivastaessaan”, rouva Bengali naukui korkealla
nuotilla.
Tuo
persialainen, Kisse-neiti, näytti kovasti häpeävän ja vei korvansa luimuun.
”Anteekshi, rouva Bengali, mutta minun viiksiäni kutittaa niin kovin”, se sanoi
surkeana.
”Aivan
niin, niin”, rouva Bengali rauhoitteli. ”Vieressäsi istuukin juuri uusi
oppilaamme Milla.” Kaikki kääntyivät katsomaan Millaa, myös tassuunsa nyt
tuhiseva Kisse.
”Minä
olen Milla Mjauskis maatiaiskissa”, sanoi Milla ujosti.
”Tervetuloa”,
kaikki maukaisivat kuorossa.
”Erinomaista
tytöt”, rouva Bengali hyrisi tyytyväisenä. ”Nyt aloitamme tämän päivän
oppitunnin, jonka aiheena on kuinka kehrätä kultivoituneesti.”
Pian
eripuolilta huonetta kuului kaikenkarvaista purinaa ja kurinaa. Kukka, joka oli
siamilainen, onnistui saamaan kehräyksensä väliin kummallista sihinää, josta
rouva Bengali häntä moitti. Metsäkissa Nora taas kuulosti pehmeästi käyvältä
moottorilta, hyvin isolta moottorilta. Kisse onnistui kohtuullisesti, vaikka
välillä sen hyrinän sekaan livahti muutama niiskutus. Millan kehräys taas oli
rauhallista ja unettavaa niin, että hän itsekin oli torkahtaa. Rouva Bengali
kulki oppilaittensa keskellä ylväänä ja jakeli ohjeita vasemmalle ja oikealle.
Päivän lopussa
olikin kissaneidit saatu oikeille raiteille kultivoituneen kehräyksen alkeissa.
Rouva Bengali oli erityisen otettu uuden oppilaansa Milla Mjauskiksen
osaamisesta. Myös Millan uudet toverit kannustivat häntä.
Kotona
Milla sanoi äidilleen: ”Onpa kiva mennä huomenna uudestaan kouluun.”
Äiti
hymyili kissan suullaan ja nuolaisi Millaa nenänpäästä. ”Mukavaa, että pidät
rouva Bengalista ja uusista pikku ystävistäsi.”
Milla
haukotteli viikset vipattaen. ”Minusta tulee maailman hienokäytöksisin kissa”,
hän huokaisi onnellisena ja nukahti pehmustettuun koriinsa.
-Roona-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti