Moikka!
Elokuva
perustuu luonnollisesti Charles Dickensin romaaniin David Copperfield. Sen on
ohjannut Armando Iannucci ja pääosia esittävät Dev Patel (David Copperfield),
Peter Capaldi (herra Micawber), Tilda Swinton (Betsey Trotwood), Hugh Laurie
(herra Dick), Ben Whishaw (Uriah Heep), Benedict Wong (herra Wickfield),
Rosalind Eleazar (Agnes Wickfield), Morfydd Clark (Clara Copperfield/Dora
Spenlow) ja Aneurin Barnard (Steerforth).
Aluksi
ajattelin etenkin Dev Patelin olevan ilmaisussaan hieman mitäänsanomaton. Mutta
tarinan edetessä se alkoi tuntua hyvältä ratkaisulta, sillä muut näyttelijät
vetävät roolinsa ajoittain reilusti yli. Etenkin David Capaldi tuntui välillä
unohtavan, ettei ole teatterin lavalla vaan elokuvassa. Toki hahmot ovat
eksentrisiä, mutta ei se vaadi ylinäyttelimistä. Patelin vakavuus omassa
roolissaan tukeekin yllättävästi muiden räiskähteleviä ja tunteikkaita
valintoja. Toivottavasti tätä ohjauksellista (?) valintaa ei ole jouduttu
tekemään siksi, ettei Patel osannut tuoda Davidiin tarvittavaa huumoria. Omalta
osaltani on vaikea sanoa, sillä olen tainut nähdä hänet ainoastaan vakavissa
rooleissa.
Roolitus
on erittäin monietninen, mistä tietysti onnittelut. Tosin Steerfortheja oli
vaikea uskoa äidiksi ja pojaksi, kun Nikki Amuda-Bird on tummaihoinen ja
Aneurin Barnard hyvin valkoinen, kaiketi skottilaista tai irlantilaista
sukujuurta. Vaikka rouva Steerforth olisi tehnyt poikansa kalmankalpean miehen
kanssa, niin olisi hän iholtaan edes hieman tummempi. Myös Benedict Wongin ja
Rosalind Eleazar isä-tytär –pari aiheutti ensin nieleskelyä, mutta sen
hyväksyin lopulta Steerfortheja paremmin. En siis yritä sanoa, ettei rooleihin
saisi castata mustia tai aasialaisperäisiä näyttelijöitä, päinvastoin, mutta
ehkä selkeissä sukulaisuuksissa (kuten vanhempi-lapsi) olisi hyvä säilyttää
sama etnisyys.
En itse
ole lukenut Dickensin kirjaa, joten ehkä siitä näkökulmasta muutama huomio. Kun
David lähti opiskelemaan, hämmennyin hieman, koska kuvittelin hänen asuvan
rouva Gummidgen täysihoitolassa, mutta kyse olikin koulusta. David taisi kyllä
sanoa jotain sellaista kuin ”I am goig to boarding”, mutta käsitin
sen kontekstista täysihoitolaksi enkä sisäoppilaitokseksi. Plus
näyttelijä-Patelin ikä hämää myös, David lienee kirjassa tuossa vaiheessa vielä
reilusti sisäoppilaitosikäinen. Sillä ei kai Brittanissakaan yliopistoja/
collegeja kutsuta sentään enää boarding
schooleiksi, vaikka opiskelijat niiden asuntoloissa asuvatkin.
Tarinaan
pääsi ylipäänsäkin vähän keikkuen mukaan verrattuna vaikkapa keväiseen Jane
Austen –filmatisointiin Emmaan, joka oli erittäin miellyttävää katsottavaa
teosta lukemattomallekin. En tarkoita, että David Copperfieldinkään kyydistä
olisi pudonnut – käsikirjoitussovitus oli aika suoraviivainen ja osoitteleva –
mutta osa asioista jäi hieman kaukaisiksi ja kylmiksi. Nuorta Davidia esittävät
lapsinäyttelijät suoriutuivat rooleistaan varsin kohtuullisesti, ainakin he
olivat iloisempia kuin Patel.
Rosalind Eleazar on ihastuttava Agnesin roolissa ja niin ihastunut Davidiin, että on kertakaikkisen käsittämätöntä, ettei tämä tajua sitä. Pidin myös Yarmouthin venetalon tunnelmasta. Maisemat olivat kauniita kuten brittielokuvissa yleensäkin. Herra Dick leijoineen oli mielenkiintoinen hahmo, jota Hugh Laurie hyvin esitti. Mikään maailmoja mullistava sovitus ei ole kyseessä, mutta kyllä tämän katsoo.
-Roona-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti