Moikka!
Tällä
kertaa kirjastosta lainattuja elokuvia, koska muistin yhtäkkiä, että
sieltäkinhän niitä saa. En ole yhtään kirjaihminen tai mitään. Mutta
säästyinpähän tajuamisen kautta vuokramaksuista.
The Girl
with All the Gifts kertoo maailmasta, jossa raivoisa mutaatiotauti muuttaa
ihmiset ”nälkäisiksi” kutsutuiksi lihaa syöviksi hirviöiksi. Vain pieni määrä
lapsia, joilla on ollut tauti jo syntyessään pystyy vastustamaan sen
etenemistä. Elokuvan päähenkilö Melanie on yksi heistä. Pääosissa näyttelevät Gemma
Arterton, Paddy Considine, Clenn Close ja ensiroolinsa tekevä Sennia Nanua.
Elokuva perustuu M. R. Careyn romaaniin Maailman
lahjakkain tyttö.
Pidin
leffasta, jossa oli melko yleisestä zombiaiheestaan huolimatta paljon
omaperäisiä elementtejä. Minua jäi kuitenkin häiritsemään se kaikkein tärkein:
miksi Melanie oli muka kaikkein lahjakkain? Tärkein leffan antama viite oli,
että juuri hänen aivoistaan ja selkäydinnesteestään voitaisiin valmistaa rokote
tautia vastaan. Lisäksi viittaillaan Melanien älykkyyteen ja kykyyn ratkaista
arvoituksia. Emme kuitenkaan näe esitettiinkö muille lapsille samankaltaisia
kysymyksiä, joten katsojan on vaikea arvioida Melanie älyllistä paremmuutta
muihin ”hirviölapsiin” nähden. Rokoteargumentti on vahvempi, koska katsojalle
näytetään, kuinka kokeet jonkun toisen lapsen aivoilla ovat epäonnistuneet.
Kenties nimen oikeutus tuli paremmin esiin kirjassa.
Nanua
oli pirteä Melaniena. Leffassa olisi voitu näyttää olivatko muutkin lapset yhtä
kohteliaita ja mukavia kuin Melanie, mutta tekijät ovat ilmeisesti suosineet
kirjan näkökulmaa, joka lienee Melanien. Leffan kantaaottavuus pysyttelee
hienosti kultaisella keskitiellä. Pohditaan ihmisen ja hirviön, ja toisaalta
sivistyneen ja villin rajaa. Sotilaat muistuttavat toisilleen koko ajan kuinka
heidän kaitsemansa lapset ovat hirviöitä, jotka ohuen sivistyksen peitteen
väistyessä voivat syödä heidät suihinsa. Toisaalta Melanien viimeiset päätökset
osoittavat lähes rikollista kylmyyttä, itsekyyttä ja laskelmointia, joka on
kaukana eläimellisestä aivoitta tappamisesta.
Goosebumpsissa
pääsevät vapaaksi R. L. Stinen kirjoihinsa luomat hirviöt. Zach Cooper muuttaa
pikkukaupunkiin ja tapaa naapurissaan asuvan Hannahin, joka sattumoisin on kuuluisan
kirjailija Stinen tytär. Hirviöt ovat vankeina lukituissa käsikirjoituksissa,
joista yhden Zach tulee tyhmyyttään avanneeksi. Vaikka hän ja Hannah onnistuvat
palauttamaan tämän hirviön takaisin kansien väliin uhkaavat muut ketjureaktiona
paenneet mielikuvituksen tuotteet nyt heidän kotikaupunkiaan. Elokuvan
pääosissa nähdään Jack Black, Dylan Minnette, Odeya Rush, Amy Ryan, Ryan Lee ja
Jillian Bell.
Olin
valmiiksi semi-kiinnostunut tästä, koska aikoinaan teininä luin jonkin verran
Stinen kauhukirjoja. Täytyy tosin myöntää, etten muista niitä juuri mitään
nimiä lukuun ottamatta. Toteutus on vähän hassu, mutta toisaalta täytyy kiittää
tekijöitä siitä, etteivät ole valinneet perinteistä tietä ja lähteneet tekemään
elokuvaa vain yhdestä kirjasta, johon sitten vain lainataan hieman elementtejä
muista. En ollut ihan varma pitikö Stine käsittää jonkinlaiseksi parodiaksi
todellisesta Stinestä, sen verran outona ja neuroottisena Black leffa-Stinen
esitti. Itse olisin ohjeistanut Blackia ottamaan vähän vakavamman kannan
hahmoonsa, jolloin tämä olisi ollut edes jonkin verran vakavasti otettava. Ei
ihme että Zach kielloista huolimatta uskalsi tavata Hannahia!
Muistaakseni
Stinen hirviöt eivät olleet vatsastajapuhujanukke Slappyä lukuunottamatta
olleet kovin pelottavia. Kirjailija pelasi pikemmin psykologisilla elementeillä
ja sillä, että ihminen itse on luonut mutanttieläimiä/ -kasveja, ja saa
ansionsa mukaan, kun ne käyvät häntä vastaan. Elokuva tuo estradille
hirviökavalkadin ja on varmasti sopivan hölmö pienemmille lapsille. Ja siinä
ohessa aikuinenkin sen ihan hyvin katsoo.
-Roona-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti