Elokuvissa LVVII: Operaatio Mincemeat

 Heippa!

Operaatio Mincemeatissa kuvataan II maailmansodan aikaista salaista brittien vakoiluoperaatiota. Elokuvan on ohjannut John Madden. Pääosissa ovat Colin Firth (Ewen Montagu), Matthew Macfadyen (Charles Cholmondeley), Kelly Macdonald (Jean Leslie), Penelope Wilton (Hester Leggett), Jason Isaacs (amiraali John Godfrey), Johnny Flynn (Ian Fleming), Lorne MacFadyen (kersantti Roger Dearborn), Mark Gatiss (Ivor Montagu) ja Simon Russell Beale (Winston Churchill).

Jotenkin ajattelen, että aiheesta olisi voinut saada aikaiseksi vetävämmänkin leffan. Romanttinen sivujuoni oli suoraan sanoen tympäännyttävä. Vaikka Montagun avioliiton ongelmiin viitattiin, tuli Jeaniin ihastuminen puun takaa, sillä sille ei annettu mitään taustaa. Sen sijaan Charlesille ja Jeanille taustaa tarjottiin sitäkin enemmän, mikä sai ainakin minut toivomaan, että heidän välilleen olisi kehkeytynyt jotain. Nyt Charlesin hahmoon jäi ikävä sivumaku stalkkerista, joka ei ymmärrä, ettei toisella ole tunteita häntä kohtaan.

Ihmettelen myös, miksi Ian Fleming oli otettu tähän vähän niin kuin kertojaksi. Hän ei sopinut rooliin yhtään, ihan sama miten paljon oikea Fleming todellisessa elämässä operaatiossa mukana olikin. Lisäksi hyvin päälle liimatun tuntuiset Bond-nimien selitykset eivät viehättäneet ainakaan minua. Sen sijaan olin iloinen, kun Montagun nimi soitti heti kelloja ja Wikipedia vahvistikin, että Montagun on merkittävä brittiläinen aatelissuku ja siis varmasti esiintynyt muissakin historiallisissa Yhdistyneen Kuningaskunnan tuotoksissa. Samoin oli laita Ainsworthin kanssa, viimeksi Ainsworthit olivat mukana Hotelli Portofino -sarjassa.

Olisin ehkä toivonut enemmän roadmovie tyyppistä lähestymistapaa, sillä pidin paljon niistä kohdista, joissa salaisten asiakirjojen etenemistä seurattiin. Olisin myös tykännyt, jos keksityn upseeri Williamin elämää olisi visuaalisuuteen perustuvassa mediassa kuvitettu vähän. Siis, että kuvien kautta olisi lihavoitettu sitä tarinan luomisprosessia, joka nyt tuli esiin lähinnä vuorosanoissa. Pidin muuten erityisesti loppukohtauksesta, jossa Ewen ja Charles istuvat portailla. En tiedä oliko Firthiä ja Macfadyenia ohjattu tekemään vai tapahtuiko ihan luonnostaan, että ensin mainittu istui perinteisen maskuliinisesti jalat haarallaan auki ja viimeksi mainittu feminiinisesti reidet yhteen liimattuina. Oli miten oli se kuitenkin sopi hahmoihin ja tuntui kertovat heistä jotain oleellista.

Näyttelijät ovat läpi koko roolituksen huippuluokkaa eikä minulla ole heidän suorituksistaan pahaa sanottavaa. Tosin aina Mark Gatissin (siis Ivorin) nähdessäni pystyin ajattelemaan vain Mycroft Holmesia, mutta se johtuu siitä, että olen katsellut Uutta Sherlockia viime aikoina. Kokonaisuudessaan tykkäsin leffasta ja voin suositella sen näkemistä muillekin.

-Roona-