tiistai 25. huhtikuuta 2017

Rosan ja kumppaneiden isoveljet (Adanat 6)



Hei!

Olen vähintäänkin surkea keksimään otsikoita, kun niitä ei ole valmiina, mutta jospa tuo on ainakin informatiivinen :) Dave eli Jackin isoveli taitaa olla uusi tuttavuus, hän on esiintynyt aiemmissa osissa vain nimenä.
Seuraava päivä oli vapaa koko kaupungissa uskonnollisista syistä. Maverick ja Dave olivat kokoontuneet Twillien yhteen puutarhaan ja Danny oli lyöttäytynyt heidän seuraansa. He siemailivat punssia raukeina. ”Te olisitte voineet tulla ja olla mieliksi pikkuveljelle”, Danny totesi imien laiskasti lasinsa reunaa. Dave nakkasi pitkän tukkansa kasvoiltaan, joille se oli valunut ja Maverick pyöritti päätään irvistäen. ”Luojan kiitos meidän ei tarvitse miellyttää häntä – vielä”, Dave huokasi. Danny soi heille vinon hymyn. ”No, älkäähän nyt. Kyllä Rotten siitä vielä hioutuu.” Kumpikin kanssakeskustelija tuhahti merkitsevästi. Maverick siirtyi portailta Dannyn viereiseen tuoliin istumaan. ”Sinun isäsi on minun tietääkseni enemmän huolissaan Rosasta kuin Rottenin hioutumisesta”, hän totesi istuutuessaan.

Danny venytteli ja nosti itseään parempaan asentoon ennen kuin vastasi: ”Niin. Rosa on tehnyt sellaisen huomattavan harvinaisen taikatempun, että on kasvanut aikuiseksi yhtäkkiä.” Hän loi tarkkaavan katseen Maverickiin. ”Siksi kaikki miettivät nyt kuumeisesti, mitä hänen kanssaan pitäisi tehdä.” Maverick tuijotti lasiinsa. ”Sinulla lienee siitä selvä käsitys”, hän totesi ivallisesti. Danny siirtyi lähemmäksi, jotta saattoi taputtaa Maverickia veljellisesti olalle. ”Minä uskon kaikesta sydämestäni, että sinä saat pitää isältäsi periytyvän sijan rauhassa”, hän julisti. Maverick työnsi ystävällismielisesti Dannyn käden pois olaltaan. ”Katsos vain, pappisopiskelijamme alkaa hurskastelemaan. Miksi minä muka epäilisin?” Danny asettui tai pikemminkin valui takaisin aiempaan asentoonsa. ”No, sinulla on omat syysi. Tarkoitin vain sanoa, että Rosa ihailee sinua”, hän totesi laiskasti naputtaen lasiaan. Maverick naurahti hieman katkerasti ja nojasi hänkin syvemmälle tuoliin. Dave oli istunut rappusille ja nojasi kyynärpäällään ylempään askelmaan. Sen puutarhan nurkkauksen, jossa he olivat, täytti hetkeksi vaivautunut hiljaisuus. 

”Minun pitäisi lopettaa tuollaiset agoramaiset huomautukset, kun en kuulu enää sukuun”, Danny sanoi viimein ja sai Daven puhahtamaan aivan kuin tämä olisi pidätellyt hengitystään. Maverickin naurahti, tällä kertaa vapautuneemmin. ”Kuinka paljon Rotten ihailee sinua? Arvelisin, että Rosan ihailu veljeään kohtaan on suurin piirtein samalla tasolla”, Dave kysyi osoittaen Dannya vapaalla kädellään. Danny laski lasinsa ruohikolle ja heilautti kättään. ”Järkevämpää olisi verrata sinuun ja Jackiin kuin Rotteniin ja minuun. Me olemme liian samanikäiset”, hän huomautti happamesti. Maverick haukotteli. Oli iltapäivän lämpimin hetki. ”Oletko kaiken muun ohella ehtinyt pohtimaan lupauksiasi ja niiden antamista?”, hän kysyi Dannyltä vaihtaen puheenaihetta. Tämä päästi kasvoilleen pienen hymyn. ”Minä voin hyvin opiskella vielä muutaman vuoden ilman suurempaa painostusta”, hän totesi tyytyväisesti. ”Mikä tarkoittaa, että voit omalla ironisella tavallasi jatkaa kaupungin tavoitelluimpana poikamiehenä oloa vielä pari vuotta ennen kuin joudut lopettamaan koko leikin seinään”, Dave piikitteli. Maverickia nauratti. ”Dave, älä viitsi olla ilkeä. Minä uskon, ettei Danny aio lopettaa, vaikka lupaukset antaakin.”



Danny tuhahti kuuluvasti ja nousi istumaan suoraksi niin, ettei hänen selkänsä enää osunut tuolin nojaan. ”Voi olla. Mutta Dave oletko miettinyt, että Jack antaa jossain vaiheessa samat valat? Omistautumisesta eräälle tietylle tytölle päätellen hänkään ei anna niitä hymyssä suin ja iloisesti laulellen.” Dave pukkasi häntä voimalla selkään. ”Eikö meidän pitänyt lopettaa pikkusisaruksista puhuminen? Jack ja Rosa tekevät joka tapauksessa ennen pitkää juuri niin kuin käsketään.” ”Miten vain. Minun pitää lähteä valmistelemaan illan seremoniaa. Olen tänään vastuussa siitä”, Danny sanoi tehden lähtöä. Kumpikin hänen tovereistaan pöyritti päätään. ”Rukoile meidänkin puolestamme. Emme taida ehtiä palvelukseen tänään”, Maverick sanoi kohottaen lasiaan hyvästiksi. 

           
                                                             -Roona- 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mietteitä kirjasta CIII: Muusa, Parittomat ja Fahrenheit 451

 Heippa! Kaksi naista, kaksi aikakautta. Kadonneen maalauksen salaisuus sitoo naiset yhteen Jessie Burtonin kiehtovassa lukuromaanissa. Vuon...